Yrittäminen, tienaaminen tai oman jutun harrastaminen ei välttämättä vaadi alussa paljoa konkreettisia asioita. Tai ainakaan niitä laadukkaimpia välineitä sen harjoittamiseen. Sandralla siihen riitti vaatteet, neula sekä lanka.

• Vaatesuunnittelu ja ompelu ovat aina tuntunut olevan osa minua. Muistan tuunanneeni vaatteitani jo siitä lähtien, kun opin käyttämään saksia, neulaa ja lankaa. (Pahoittelut siitä äidille). Olen jo pienestä asti eläytynyt eri hahmoihin ja persoonallisuuksiin. Yksi isoin keino eläytyä rooliin, oli pukeutua kuin roolihahmo. Huomattuani että voin todella luoda omilla käsillä juuri sellaisia vaatteita mitä kuvittelin roolillani olevan, innostuin ompelusta yhä enemmän. Se näkyy suunnittelussani vieläkin. Suunnittelen ensin persoonan ja sitten vasta sen, minkälaisia vaatteita tämä käyttäisi.

Tiedätkö mitä ovat "nukkuvat vaatteet"?

Sinunkin vaatekaapissasi lojuu varmasti paljon vaatteita, joita et tule juuri koskaan käyttäneeksi. Ne ovat juuri niitä. Ja niitä vaatteita maailmassa on jo nyt sen verran, että ne riittäisi vielä seuraaville kuudelle sukupolvelle. Silti me jostain syystä vain menemme kauppaan ja ostamme UUSIA vaatteita. Sandra haluaa edistää kestävää kehitystä tuunaamalla jo valmiiksi olemassa olevia vaatteita uusiokäyttöön. Ekologisin vaate on se, joka on jo olemassa.

• Ajatus omasta brändistä lähti muovautumaan siitä, kun aloin ymmärtämään muotialan pimeästä puolesta. Eli ultrapikamuodista sekä muista globaaleista ongelmista, kuten ilmastonlämpemisestä. Uutiset aiheuttivat ahdistusta ja toivottomuutta, joten sain idean tehdä oman osuuteni kestävän kehityksen edistämiseen omalla tavallani. Eli valmiiden vaatteiden uudelleen tuunaus uusiokäyttöön. Myöhemmin opiskeltuani alaa opin myös muista keinoista toimia vastuullisesti ja ekologisesti, esimerkiksi ympäristöystävälliset materiaalit ja -toimintatavat.

"Olen joutunut jatkuvasti laittamaan itseni likoon ja poistumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle."

• Olen tehnyt kaikki, niin pienet, kuin suuret elämänvalinnat niin, että ne edistävät unelmaani. Olen joutunut jatkuvasti laittamaan itseni likoon ja poistumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Se on auttanut minua pääsemään eteenpäin. Olen myös seissyt yksin suunnitelmieni ja sanojeni takana silloinkin, kun muut eivät ole nähneet visiotani ja ovat kyseenalaistaneet valintojani.
• Koska tämä ala on tuntunut aina olevan iso osa minua, en oikein voinut edes kuvitella mitään muuta ammattivaihtoehtoa. Vaikka mua kiinnostaa hirveästi muutkin ammatit niin olen tiennyt, että vaatesuunnittelu tulee olemaan se päätyö. Aluksi ompelu oli vain harrastus opiskelun ohella, mutta tiedostin aina tekeväni siitä ammatin. Mulla oli jo ala-asteella alustava liiketoimintasuunnitelma ja yritysidea, joka on kasvanut ja muovautunut matkan varrella.
• Perheen suhtautuminen on muuttunut paljon vuosien varrella. Nykyään saan paljon heiltä kehuja ja he ovat selvästi innostuneita puolestani sekä halukkaita auttamaan brändini kanssa. Heidän ansiosta jaksan yrittää silloinkin, kun ei tuntuisi siltä. He näkevät yritysideassani potentiaalia ja toivovat selvästi menestystä sille.

• Minulla on pahana tapana verrata itseäni muihin ja jos joku on jossain minua parempi tunnen valtavasti huonommuutta. Kuitenkin muistan että minulla on ainakin yksi asia missä olen hyvä eli vaatteiden ompeleminen ja olen siitä ylpeä. Se auttaa minua muistamaan, että kaikessa ei tarvitse olla aina paras ja että meillä jokaisella on se meidän oma juttu.

"Kaikki se kuitenkin lisäsi bensaa liekkeihin ja halusin yhä enemmän näyttää, että pystyn siihen."

• Kun aloin lapsena puhua ääneen unelmistani, sain kuulla paljon vähättelyä ja naureskelua. Unelmaani suhtauduttiin, kuin se olisi ohi menevä vaihe. Lisäksi sain kuulla paljon "neuvoja", että jokin muu ala olisi turvallisempaa ja ompelu voisi olla vain harrastus muun työn ohella. Kaikki se kuitenkin lisäsi bensaa liekkeihin ja halusin yhä enemmän näyttää, että pystyn siihen mitä itse päätän tehdä.
• Suurin pelko matkani aikana on ollut se, että en ole tarpeeksi hyvä. Olen saanut paljon vähättelyä ammatinvalinnasta sekä merkittäviä katseita tuntemattomilta sen jälkeen, kun olen kertonut olevani ammatiltani ompelija. Kuitenkin tunne siitä, että tämä on se oma juttuni, on auttanut niiden yli. En ole milloinkaan pohtinut alan vaihtoa, sillä muuten se tuntuisi siltä, kuin luopuisin itsestäni ja koko identtiteetistäni. Onneksi kuitenkin suurin osa tuntemattomista on innostunut ideastani, enkä ole saanut paljoa vihakommentteja.

"Tällä alalla on suuri riski, enkä voi olla milloinkaan varma tulevaisuudesta."

• Jokaisella meistä on tarkoitus täällä, eikä se välttämättä ole juuri se työ. Se voi olla jotain työn ulkopuolelta. Joten älä laita liikaa painoarvoa sun ammattivalinnalle. Tee asioita mistä nautit, tutki ja opi. Asiat mitä on tarkoitettu tapahtuvan tapahtuu aikanaan. Sunkin polku on jo kirjoitettu ja sä etenet sitä sun omaan tahtiin. 
  

"Olen aina kuunnellut itseäni enemmän kuin muita. Se on taito, mikä jokaisen kuuluisi oppia."

Pelkojen ja uskomusten keskellä painiminen saattaa kestää kauan, jopa ikuisuuden. Voit pyörittää samoja keloja päässäsi vaikka loppuelämän, mutta ne eivät edistä sinua mihinkään. Siinä mitataan sitä, kuinka paljon asiaa oikeasti haluat. Eli minkä verran olet valmis sen vuoksi tekemään. Jos et uskalla ottaa ensimmäistä askeltasi nyt, et ehkä ole ihan vielä valmis siihen. Silloin pitää joko työstää sitä vielä päässä tai miettiä, onko tämä todella se, mitä haluan ja miksi haluan tätä?